Объекты
Erakkomaja
Kuten kirjoittaa Eeva Ruoff “ niin sanotut erakkomajat olivat hyvin suosittuja maisemapuistoissa XVIIIvuosisadan loppupuolella. Ne ikaan kuin perattivat mieleen muiston yksinkertaisesta elamasta, ilman maalisia huolia. Monrepos’n puistossa 1790-luvulla myos ilmaantui erakkomaja, tai paikka puiston lansiosassa, pienen jarven rannalla, jota perheen jasenten valisessa kirjeenvaihdossa nimeltaan Einsiedelei (sak.eristaytenaisyys). Paviljongin suunnittelijasta ei ole tietoa. V. 1798 D.A.Martinelli laati paviljongin piirustukset.
Kartanon paarakennus
Klassismityylinen paarakennus on kartanoarkkitehtuurin muistomerkkina ja arkkitehtuurisesti dominoiva kartanokokonaisuuta sen keskiaukeamalla.
Turkkilainen teltta
Ei ole sailynyt.
Paulstein
Ei ole sailynyt.
“Paulstein” paviljonki kuuluu L.G. Nicolayn varhaisimpiin puistoon tehtyjen rakennuksiin, han rakensi sen pojalleen Paulille. V.1840 Pauli kirjoitti: “Tama ikuisuuteen menneen isani luomus melkein jo puolensadan aikainen on avian kuin uusi”. Korkealta kalliolta, minne rakennettiin paviljonki avautuu komea nakoala koko puiston alueelle. Paulsteinista tuli L.G. Nicolayn tyohuone.
Broglion-veljesten obeliski
1827,arkkitehti Charles Heathcote Thatham.
VF Ministerineuvoston asetuksella N1327 30.08.1960 on luokitettu suojelukohteeksi tasavallan arkkitehtuurimuistomerkin arvoisena.
Marienthurm
En antaudu enemman kuvailemaan taman paikan kauneutta, kunties ainutlaatuisen, haluaisin vain sanoaSuomessa kayneelle ulkomaalaiselle, han tulee saalimaan ettei kaynyt Monrepos'ssa.
Akateemikko Evgenij Ivanovich Parrot.1840
Marienthurm.
XVIII – vuosisadan loppupuoli.
Ei ole sailynyt.
Ludwigstein kalliosaari
Ludwigstein kalliosaari on kartanon pohjoisella puolella rannan laheisyydessa. Graniittikallio on havu- ja lehtipuiden peittamana. Kalliosaaren kompleksiin kuuluu: Ludwigsburg hautakappeli, Medusa-luola, hautausmaa, portti, laituri ja muutamia kiviportaita.
Pylvas
Ilma on taynna valoa ja lampoa. Te olette unohtaneet, etta jalkojenne alla on keinotekoinen suomalainen puutarha, teita ymparoi karu pohjolan luonto. Meidan on esitettava kiitoksensa talle viisalle rakentajalle, joka million luonnon avulla, million taiteen avulla sai taman kolean pohjolan vaikuttamaan nain tunteellisesti.
P.N. Kudrjavtsev “Moskovskije vedomosti”, 1852.
Pylvas.
Kiinalainen sateenvarjo
Nykyaan ei ole.
L.G.Nicolay’n poika Paul Nicolay, joka toimi lahetystyotehtavissa Englannissa tutustui siella kuuluisaan englantilaiseen puutarhakultturiin. Siella han naki korkealla paikalla olevia “sateenvarjoja” ja josta avautui nakoala koko ymparistolle.