Lahde "Narsiss"

Lahde "Narsiss"

Kartanon luoteisella puolella on lahde ja pieni paviljonki sen ylla ja avoniitty ovat hyvin ominaista sen aikaiselle romantiselle tyylille puutarharakennelmissa.

Jo muinaisajoilta paikallisvaeston uskomusten mukaan sen vedella on parantavavoima. Ilmeisesti, sen ensimmaisena nimenapaikallisvaestolla oli  “Silma”, joka liittyy uskomuksen silmatautijen parantumiseen itaan virtaavalla vedella. Monrepos’n puistoa ja kartanoa suunnittelutyossa lahde avian luonnollisesti sopeutui puutarhatyyliin. Sen paikallisen nimen L. G. Nicolay muutti nymfi Sylman tarunimeksi, hanen julkaistun runoelman “Monrepos’n kartano Suomessa.v.1804” mainitun henkilon mukaisesti. Siina kerrotaan mitten nymfi Syman muuttui lahteeksi ja ihmeparantumisesta sen vedella toivottomasta rakkaudesta sokeaksi tullutta paimenpoika Larsista.

V. 1799 lahteen viereen oli pystytetty kaksitasoinen sailio. Sen suunnittelijoina eri aikoina olivat P.Gonzaga (v.1803 tyo jai toteuttamatta), A. Pavlov (1807 ?), O. Montferrand (1820 nykyinen muoto). Paviljongin syvanteessa oli veistoskuva, eraiden tietojen mukaan — vedenneito, toisten – muinaiskreikkalaisen tarun sankari Narsissin veistos; sodanjalkeisina vuosina veistos oli kadonnut. V. Dmitrijevin tehdyn projektin mukaan v.1974 oli suoritettu restaurointityot. Entistoity metalliaita (rauta-aidan asemesta — terasaita valuelementteineen alumiinista) ja leijona naamio (mallin tekija — T. Arkhangelskaja).

“Narsissin” lahde on nouseva ja vakinaisessa kaytossa. Sen vesi kuuluu kylma, makea, pehmea vesiluokkaan, ahamineraalisoitu (kloridi-sulfaatti natriumkalsium);radonipitoisuusluokka – radonilaakevesi. Radonirikastus johtuu siita, etta ennen nousemista pinnalle, vesi kulkee graniittihalkeamien lapi.