Kartanon paarakennus

Klassismityylinen paarakennus on kartanoarkkitehtuurin  muistomerkkina ja arkkitehtuurisesti dominoiva kartanokokonaisuuta sen keskiaukeamalla.

Nykyinen rakennus on peraisin XVIII-vuosisadan toiselta puoliskolta, jolloin kartanon omistajana vuodesta 1759 vuoteen 1782 oli Pjotr Alekseevich Stupishin ja, jonka aikana oli rakennettu asuintalo mihin v.1783 tehdyn ulosmittauksen mukaan kuului “suuri sali, yksi suuri huone ja kolme pienta huonetta, lukuun ottamatta eteista”. On mahdollista, etta tama talo oli yhdistetty paakartanoon, jonka rakennutti uusi Monrepos’n hallitsija Fredrich Wilhelm Karl Wurttenbergin prinssi v.1784 ja 1786 valisina vuosina.

Seuraavan kartanon hallitsijan L.G.Nicolayn sanojen talo oli rakennettu “hataisesti talvella”. Taman rakennuksen ulkomuodosta voidaan patella J.Mettenljaitterin v.1796 maalatusta taulusta. L.G. Nicolayn aikana talo uudestettiin Katariina II aikana Eeremitaasin taidegallerian intendenttina toimeen venetsialaisen taidemaalarin Giuseppe Antonio Martinellin piirustusten mukaan.

Maaliskuussa v.1802 Martinelli kuoli. Viela Martinellin elinaikana hanen avuksi oli kutsuttu Pietarista nuori arkkitehti Pavlov, joka syksyyn v.1804 mennessa sai lopetettua rakennustyot.

Monrepos’n paakartano on yksikerroksinen, puinen, laudoitettu rakennus, tiilin ja graniitti kiven jalustan paalla. Julkisivun puolelta talo muodostuu kolmesta osasta, levea keskirakennus ja esille ulottuvat siipirakennukset. Keskirakennuksen julkisivua koristivat pilasteri ja friisi.

Siipirakennuksen julkisivut ovat tehty hieman maltillisemmasta tyylista. Noin 1820-luvulla talon lisattiin paatykolmion mallinen katos, jota tuki nelja pylvasta. XIX-vuosisadan toisella puoliskolla mutkikkaat kolmihaaraiset portaat olivat vaihdettu yksihaaraisiin (voidaan nahda akvarellimaalauksessa Monrepos’a toimineen tanskalaisen taidemaalarin  K.F. Kristensenin taulussa). XIX-vuosisadan viimeisella neljanneksella rakennuksen lansipuoliseen paatyyn (sisaankaynti portin puolelta) lisattiin lasikuisti ja itapuolelle- neljalla pylvaalla katoksen alla oleva kuisti ja balustradi. Talon julkisivun muotoiseksi, jonka keskipisteena oli kaytetty  grisalle-tekniikkaa. Seinien ylaosan koristefriisi on tehty niin, etta poyreat valoa paastavat ikkunat ja niita toistuvia valeikkunoita yhdistavat koristekoynnokset ja seppeleet. Sisakaton kulmissa olivat kipsikoristeiset ruusukkeet, laessa allegorinen koristemaalaus (Mars ja Venus) taidemaalarin

J . Mettenljaterin kasialaa. V.1966-1967 suoritettujen korjaustoiden aikana se oli varastettu.

XIX-alkupuolelta nurkissa olevien muotouunien tilalle asetettiin englanttilaiset takkarautauunit. Suuren salin itapuolisen huonerivin jatkonaon kaksi vierashuonetta – Kuninkaalinen huone ja Valkoinen kamarihuone. Huonerivi paattyy itasiipirakennuksessa olevalle tyohuoneella. Suuren salin lansiosassa on Ruokasali ja Biljardihuone, josta XIX- loppupuolla biljardipoydan siirrettya Suureen saliin tuli astiankaappi-ja kattaushuone. Keittiot olivat lansipuolisessa siipirakennuksessa.

Talon pihapuolella olivat asuintilat, samoin Suuren salin aulan ylla olevassa valikerroksessa.

Keskiosan pihajulkisivulla oli symmetrisesti asetettuja seitseman ikkunaa toisistaan erottavilla pilastereilla. Eteishallin ja valikerroksen ikkunoiden valissa olivat pyoreat allegoriaaiheiset kipsimedaljongit. V 1966-1967 Kartanon paarakennuksessa suoritettujen peruskorjaustoiden tarkoituksena oli tehda tilaa lasten paivakotia varten. Pihapuolet ja siipirakennuksien tilat olivat suunniteltu uudelleen, jonka seurauksena osa vanhoista rakenteista oli havitetty. Sattuneesta v.1989 tulipalosta paloivat talon itapuolen ja siipirakenuksen valikatto ja osa hirsikehikkoa. Talon itapaadyssa oleva kuisti on kadonnut.Kartanon paarakennuksessa meneillaan olevien ensimmaisen vaiheen restaurointitoidentarkoituksena on muistomerkin pelastaminen. V.2009 mennessa oli uusittu vesikatto, suoritettu kuivaustyot kellarikerroksessa, vahvistettu Suuren salin koristeseinat, vaihdettu osa seinien laudoitusta, restauroitu pylvaskaytava.